Maanantai 27.4.2015
Kolmekymmentäviisi vuotta kestävää työuraa opetusalalla jäljellä 29 työpäivää - sitten lomalle ja muille vapaille ennen virallista eläköitymispäivää 1.10.2015. Olo tuntuu melko kevyelle, kun lähes päivittäin huomaa asioita, joiden tekemiseen ei ole enää "pakkoa".
Tänään pohdiskelin mielessäni tyäuran alkuaikoja ja oppilaita, joita silloin opetin. Ensimmäiset oppilaani työurallani alkavat olla mummo- ja ukki-iässä. Tästä päättelin, että alkaa olla aika siirtyä jo elämässä uuteen vaiheeseen. Itsestäni en tunne olevani suinkaan "vanha" vaan katson edessä olevan vielä monia uusia ja myös uusia opittavia asioita.
Tässä blogissa ajattelin kirjoitella näitä viimeisten työpäivien ja tulevien eläkepäivien "henkisiä" tuntoja aina, kun jää aikaa. Eläkkeelle siirtyminen on olut monille tuntemilleni melkoinen muutos elämässä. Kiireiseksi sanovat elämän muuttuneen. Itse en ole ainakaan vielä haalinut töitä ja tehtäviä vaan aoin katsoa alkuun mitä päivät tuovat tullessaan. On ajatuksissa kuitenkin mukavien harrastusten lisäämistä omaan arkeen. Käsillä tekeminen, luonnossa liikkuminen ja kalastus saavat varmasti enemmän aikaa.
